Piti tulla kokeilemaan Vuodatuksen uutta plokipalvelua.

Voi mahoton. Taas on perjantain aatto. Aika kuluu jokseenkin ripeästi, toisin kuin vielä muutama kuukausi sitten. Sitä se työ teettää.

Työ- ja perhe-elämän pyörteessä on välillä hyvä tuulettaa ajatuksia. Aloitin runokirjan lukemisen. Ajatukset karkasivat välittömästi tuttuihin maisemiin ja tunnelmiin viiden vuoden takaa. Runoilija on nimittäin pyörinyt samoilla rannoilla kuin meikäläinen.

Lukukokemuksesta innostuneena päätin itsekin värkätä runon. Innoittajana viime syksyn luontokokemukset:

Sininen taivas

       minä

puolukat karjuvat

-Aarnolainen-