Eilen illalla Juniorin nukuttaminen oli aika epätoivoista. Kaveri pyöri sängyssä monen akselin ympäri ja aina piti mennä kääntämään oikein päin, pää tyynylle ja peitto päälle jne. Lopulta Juniori nukahti. Sitten joku rakki alkoi räksyttää ikkunan takana ja Juniori heräsi. Täytyy myöntää, että aggressioita heräsi. Jokunen viikko sitten Seniori oli ampumassa mm. venäläisellä konekiväärillä eli PKM:llä. Jostain syystä juuri tuo konekivääri tuli mieleen :). Seniori alkoi hekumoimaan sillä, miten ampuisi koko vyöllisen tuohon rakkiin niin, että turkki pölisisi ja tutisisi. Helpotti. Onneksi Juniori nukahti uudestaan.

Mutta kuinka ollakaan, yläkerrassa alkoi joku jystämään jotain ja Juniori heräsi taas. Seniori alkoi suunnitella laitetta, jolla voisi jyskyttää takaisin. Lopputulos oli se, että sellainen petkeleen kaltainen kapine olisi paras. Sellainen, jolla voi hakata jäätä vaikkapa portaista tai talvella verkkoja kokiessa. Päässä olisi joku puinen tai muovinen pallo ja varsi olisi umpirautaa ja käsille puiset tai muoviset kahvat. Sillä voisi sitten pää märkänä moukaroida kattoa niin, että yläkerran asunnossa maljakot helisisivät.

Näinhän Seniori ei oikeasti toimisi, mutta tällainen ajatusleikki on hyvä keino hallita ja purkaa aggressioita virtuaalisesti. 

Tällaista tämä on. Elo kerrostalossa.

Nyt kun ollaan Mummulassa, tässä plokauksessa ei ole varsinaista taiteellista ulottuvuutta.